Vapautuminen pandemioista 

Koronan vangit

Nyt maailma tarvitsee rajat ylittävää yhteistyötä enemmän kuin koskaan

Maailmanlaajuiseksi kasvanut talous liikuttaa nopeasti pääomia, ihmisiä, tuotteita tai palveluja. Nyt siihen on lisättävä pandemiat.   

Korona on lääketieteellinen asia, mutta pandemia on poliittinen. Lääketieteeseen en aio sekaantua, mutta poliittisen järjestelmän aiheuttamiin ongelmiin minä olen ottanut tiukan linjan.

Pandemia tulee aiheuttamaan valtavat vahingot ihmisille, yrityksille ja varsinkin valtion talouteen. Siksi on tärkeää myös sinun osallistua muutokseen. 

– Jos maassasi ei ole perustuslakituomioistuinta, vaadi sellaisen perustamista. (Suomessa ei ole.)

– Painostamalla poliitikoita muuttamaan lainsäädäntöä ja korjaamaan demokratiaa.

– Ostamalla etupäässä vain kotimaassa valmistettuja tuotteita ja palveluita. Ja mieluummin lähialueelta. 

– Muista, ei ole valtion rahaa, on vain veronmaksajien rahaa. Eli se, minkä saat valtiolta on maksettava veroina takaisin. Sama koskee valtion lainoja, sinä olet yksi maksajista. Maksat enemmän veroja tai saat vähemmän sosiaalista tukea.

– Älä pyydä rahaa valtiolta mihinkään tarkoitukseen johon voit saada rahat itse, ystävien kanssa yhdessä tai jollakin toisenlaisella yhteishankinta tavalla.

– Kaikki asiat joita voit toteuttaa itse, vie valtaa poliitikoilta päättää asioista sinun puolestasi. 

– Varo ylivelkaantumista. Se on markkinatalouden keino saada sinun omaisuus myyntiin… halvalla.

Millaisia korjauksia tarvitaan

Korona pandemian myötä ihmiset kautta maailman ovat alkaneet ymmärtää että suuret väestökeskittymät kuten miljoonakaupungit eivät ole turvallisia paikkoja. Suuria määriä ihmisiä liikkuu ja elää lähellä toisiaan, joka on erinomainen edellytys pandemioiden nopealle leviämiselle. 

Ajatellen tulevaisuutta ja mahdollisia uusia pandemioita, väestön keskittymistä pitäisi voida hillitä, jopa tietoisesti hajauttaa. Myös liikkumista valtioista toisiin pitäisi voida hillitä. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä kielloilla. Ei ihmisten muuttamista ja matkustamista rajoittamalla vaan muuttamalla lainsäädäntöä suosimaan ihmisten tekemää työtä yhtä paljon kuin automaatiota ja tietotekniikkaa. 

Ihmiset muuttavat kaupunkeihin koska lainsäädäntö suosii suuria yrityksiä ja suuria kasvukeskuksia. Tämä johtuu siitä että poliittinen järjestelmä antoi kymmeniä vuosia sitten ylimmän vallan pääomamarkkinoille, pörssien osakemarkkinoille ja raaka-ainemarkkinoille ym. ”tuotannolle” missä rahalla tehdään rahaa.

Joten koronaviruspandemia johtuu markkinataloudesta. Ei itse koronavirus vaan miten se on levinnyt ympäri maailmaa niin nopeasti. Tietenkin, aina syntyy uudenlaisia virustauteja. Niitä ei voida estää lainsäädännöllisillä muutoksilla, mutta sen avulla niitä voidaan hidastaa riittävän paljon rokotteen kehittämiseksi ennen kuin siitä tulee pandemia. 

Lainsäädännön korjaaminen ei silti tarkoita maailmankaupan ja muun kanssakäymisen kieltämistä, vaan painopisteen muuttamista viennin suosimisesta kauppataseen pitämiseen positiivisena. Tämä tapahtuu siten että kotimarkkinoille annetaan nykyistä paremmat edellytykset toimia tuontia vastaan. 

Pankkien rooli markkinatalouden ja jatkuvan kasvun ylläpitäjänä
 Pankit ja keskuspankit ylläpitävät nykyistä järjestelmää lainaamalla rahaa jota ne tekevät suurelta osin tyhjästä. 

YLE radio 20.3.2020 Tasavallan presidentin Sauli Niinistön erikoishaastattelu https://areena.yle.fi/1-50443736

Haastattelijan kysymys alkaa kohdasta 18:03. 

”No vielä isompi kuva koko euroalueesta. Mitä mieltä olette, kestääkö euroalue tämän. Meillä on taustalla siellä se eurokriisi, jonka häntä vieläkin näkyy tässä euroalueen taloudessa ja nyt sitten päälle on tulossa tällaista uutta, niin miten miten tästä selviydytään?”

Siihen presidentti vastaa:

”Olen jo pidempään ja nyt erityisesti jotenkin päätynyt semmoiseen johtopäätökseen että finanssit, rahamaailma on muuttanut kokonaan asentoaan. Tarkoitan tällä sitä että Euroopan Keskuspankki tietyllä tavalla luo uutta rahaa omassa taseessaan, ilman että siinä nyt on kauheasti mitään reaalivakuuksia tai takuita takana. Ja tällä pelillä tässä on menty kymmenen vuotta nyt se peli vain paisuu. Ja toivotaan vaan että keskinäinen luottamus rahajärjestelmään säilyy. Silloin meillä on vaan isoja numeroita. Sanoisko näin.”

Euroopan keskuspankki / Pääoman merkitseminen

EKP:n pääoman maksajina ovat Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit. Pääoma on yhteensä 10 825 007 069,61 euroa. (noin 10,8 miljardia euroa)

Taseen loppusumma vuonna 2018:  4 702 miljardia euroa (4 468 miljardia euroa vuonna 2017)

Lähde: Euroopan keskuspankki https://www.ecb.europa.eu/

EU:n valtiot ovat yhteisvastuussa Euroopan keskuspankin taseesta, joka koostuu suurelta osin keskuspankin ostamista yritysten ja valtioiden velkakirjoista. Mieti nyt, tyhjästä tehdyllä rahalla, joka on kaikkien EU valtioiden vastuulla, lunastetaan valtioiden velkakirjoja luotonantajilta. Pankeilta ja sijoittajilta.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteenlaskettu väkiluku on lähes 450 miljoonaa, se tarkoittaa että Suomen vastuu on yli 57 miljardia euroa. Mikä on suunnilleen sama kuin valtion vuosibudjetti normaali oloissa. Yhtä suomalaista kohden se on noin 10 400 euroa. 

Mutta paljonko se on pandemian jälkeen? ..lisättynä Suomen valtionvelalla, jota tulee olemaan noin 25 000 euroa per asukas. Vaikka osa siitä varmasti on Euroopan keskuspankilta, silti noin 30 000 euron veloissa per asukas, on paljon maksettavaa. Kun vielä huomioi suomalaisten noin 120 miljardin euron velat henkilö- ja yritystasolla, siitä tulee vielä lisää maksettavaa noin 20 000 euroa. Näin laskien velka yhtä kohti on noin 50 000 euroa ja nelihenkisen perheen keskimääräiset vastuut veloista ovat noin 200 000 euroa.

Yhdysvaltoja pidetään maailmantalouden veturina, silti tai ehkä juuri siitä syystä pelkkä liittovaltion velka on jokaista kansalaista kohden yli 62 000 dollaria.

(Keskiviikko, 15.4.2020 Euroopan keskuspankki  1 € = 1.0903 USD  1 USD = 0.9172 €)

Koko maailman velka 
Maailman mittakaavassa köyhien valtioiden huomattavasti pienempi velkataakka pienentää keskiarvoa.  
Institute of International Finance tietojen mukaan maailman kokonaisvelka kasvoi noin 9 biljoona dollaria vuoden 2019 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, mikä nosti maailman kokonaisvelkakuorman 253 biljoonaan dollariin, 322 prosenttiin suhteessa BKT (bruttokansantuote) -ennätys korkealle.

253 000 000 000 000 dollariaMaailman väkiluku on vuonna 2019 arviolta 7,8 miljardia.
Velka per asukas 32,435 dollaria, vauvasta vaariin. Mukaanlukien kaikki maailman köyhät.

Reijo Lahdenperä  

Suosittelen seuraavaksi http://reijolahdenpera.com/viesteja-poliitikoille/

Paluu ’Aloita tästä’ sivulle

Comments are closed.