Suomen valtion velka
Ainoa jatkuvan kasvun tavoitteista joka on ylittänyt odotukset.
- Vuonna 1981 oli 3,7 miljardia euroa, asukasta kohden 772,48 euroa
- Marraskuun 2022 lopussa se oli 141,6 miljardia euroa.
Asukasta kohden 25 398 euroa ja yhtä työntekijää kohden noin 50 000 euroa.
Ja lisää tulossa:
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on noin 81,3 miljardia euroa, joka on noin 16,4 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu erityisesti sote-uudistuksesta, jonka seurauksena valtion budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla noin 14 miljardilla eurolla.
Viime vuosina Euroopan keskuspankilla on ollut merkittävä rooli velan määrän kasvuun. Se on valtionlainojen osto-ohjelmilla vapauttanut noin 5 000 miljardia euroa tyhjästä tehtyä rahaa Euroopan rahoitusmarkkinoille. Se mahdollisti edulliset, jopa nollakorkoiset lainat valtioiden loputtomaan rahantarpeeseen.
Miten olemme tulleet tähän
Puolueiden lisäksi Suomen demokratian ja talouskehityksen suuntaan ovat vaikuttaneet myös kolme aikansa suosituinta presidenttiä. Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Sauli Niinistö.
Urho Kekkonen oli presidenttinä 1.3.1956 – 27.10.1981.
Hän oli puolueettomuuden ehdoton kannattaja, minkä vuoksi häntä arvostettiin myös suuresti sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä. Hän oli siis ulkopolitiikassa taitava, mutta myös vahva hallitsija Suomessa. Hänen johtamistaan voidaan kuvailla melkein diktaattorimaiseksi, paitsi ilman väkivaltaa. Hän oli niin suosittu kansan keskuudessa, että auktoriteetti ja puheet riittivät vallan käyttöön. Se on ollut syynä siihen, että poliitikot ovat pyrkineet pilaamaan hänen maineensa hänen kuolemansa jälkeen. Häntä on syytetty venäjän myötäilijäksi ja parlamentarismin vaikeuttamisesta. Hän oli vallassa poikkeuksellisen pitkään, yli 25 vuotta. Kun hän luopui vallasta lokakuussa 1981, Suomen valtion velka oli 3,7 miljardia euroa (alle 10 % bruttokansantuotteesta).
Mauno Koivisto oli presidenttinä 27.1.1982–1.3.1994
Hänen merkittävimpinä saavutuksina on pidettävä presidentin valtaoikeuksien vähentämistä ja parlamentarismin vahvistamista. Myös Suomen jäsenhakemus Euroopan unioniin jätettiin Koiviston kaudella. Ulkopolitiikassa hän siirsi Suomen painopistettä länteen päin.
Kun hän aloitti presidenttinä Suomen valtion velka oli Kekkosen ajan perintönä 3,7 miljardia Euroa. Kun hän päätti toisen kautensa 12 vuotta myöhemmin alkuvuodesta 1994 velka oli 43 miljardia Euroa (50,2% bruttokansantuotteesta).
Sauli Niinistö on ollut presidenttinä alkaen 1.3.2012.
Hänen toinen ja samalla viimeinen presidenttikautensa päättyy vuonna 2024. Vallassa olon aikana hän on ollut ensin lisäämässä Nato yhteistyötä ja viimein viemässä Suomen kohti Nato-jäsenyyttä. Sauli Niinistön toimikauden aikana on myös Suomen integraatiota Euroopan Unioniin syvennetty.
Kun hän aloitti presidenttinä 2012 Suomen valtion velka oli 79,7 miljardia Euroa (40,2% bruttokansantuotteesta). Marraskuun lopulla 2022 Suomen velka oli 141,6 miljardia euroa. Jo tehtyjen sitoumusten vuoksi velan arvioidaan olevan 160 miljardia presidentti Niinistön toimikauden päättyessä vuonna 2024 (noin 60 % bruttokansantuotteesta).
Presidenttien vaikutusvallan ohella Suomen velan vuotuiseen määrään ovat vaikuttaneet Euroopan keskuspankin toimet, EU:n lainsäädännön vaikutukset, Suomen pankki ja hallitusten talous- ja rahapoliittiset päätökset vuosikymmenten aikana.
. . . . . . . . . . . . . .
Alla olevassa taulukossa on seurattu valtionvelan vuotuista kehitystä. Siihen on lisätty presidenttien ja hallitusten valtakaudet, mutta myös erityisiä tapauksia, joilla on ollut merkitystä velkakehitykseen. Joten voit itse päätellä miksi alun lähes velaton Suomi on nyt hukkumassa velkoihin.
Vuosi Valtion velka Suhteessa BKT:hen
(miljoonaa euroa)
————————————————————————-
1955 230 13,7 %
– Urho Kekkonen presidentiksi 1.3.1956
1981 3 717 9,8 %
– Kekkonen erosi virasta 27.10.1981 yli 25 vuotta presidenttinä
1982 5 087 11,9 %
– Mauno Koivisto presidentiksi 27.1.1982
– Sorsan III hallitus 19.2.1982 – 6.5.1983
1983 6 412 13,4 %
– Sorsan IV hallitus 6.5.1983 – 30.4.1987
1984 7 445 13,9 %
1985 7 902 13,6 %
1986 8 745 13,9 %
– Suomen pankki vapautti ulkomaisen luoton hakemisen 1986
Pääjohtaja Rolf Kullberg 1983–1992
1987 9 841 14,5 %
– Holkerin hallitus 30.4.1987 – 26.4.1991
– Harri Holkerin “hallitun rakennemuutoksen” hallitus ryhtyi
purkamaan valuuttasäännöstelyä
1988 9 769 12,7 %
1989 8 899 10,4 %
1990 9 593 10,5 %
1991 14 204 16,3 %
– Ahon hallitus 26.4.1991 – 13.4.1995
– Valuutansäännöstely lopetettiin
1992 27 849 32,8 %
– Pääomien liikkumiselle täysi vapaus 1993
1993 43 030 50,2 %
– Suomen 1990 – 1993 lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen
historian pahimpia talouskriisejä
1994 51 722 57,0 %
– Martti Ahtisaari presidentiksi 1.3.1994
– Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi 1.1.1995
1995 60 121 61,0 %
– Lipposen hallitus 13.4.1995 – 15.4.1999
1996 66 121 64,8 %
1997 69 770 63,0 %
1998 69 796 58,0 %
– Suomi otti käyttöön eurooppalaisen yhteisvaluutta Euron 01.01.1999
1999 68 052 53,6 %
– Lipposen II hallitus 15.4.1999 – 17.4.2003
2000 63 435 46,6 %
– Tarja Halonen presidentiksi 1.3.2000
2001 61 760 42,8 %
2002 59 253 40,0 %
2003 63 320 41,7 %
– Vanhasen hallitus 17.4.2003 – 19.4.2007
2004 63 788 40,2 %
2005 60 044 36,5 %
– “Kiinan valtion kassa 2 500 miljardia dollaria ja EU-valtioilla
vähintään yhtä paljon velkaa.”
2006 58 904 34,1 %
2007 56 068 30,0 %
– Vanhasen II hallitus 19.4.2007 – 22.6.2010
2008 54 382 28,0 %
2009 64 281 35,4 %
2010 75 152 39,9 %
– Kiviniemen hallitus 22.6.2010 – 22.6.2011
2011 79 661 40,2 %
– Kataisen hallitus 22.6.2011 – 24.6.2014
2012 83 910 41,7 %
– Sauli Niinistö presidentiksi 1.3.2012
– Euroopan Keskuspankki – eurojärjestelmän konsolidoitu tase
3 020 miljardia euroa (Maaliskuu 2012)
2013 89 738 43,9 %
2014 95 129 46,0 %
– Stubbin hallitus 24.6.2014 – 29.5.2015
2015 99 807 47,2 %
– Sipilän hallitus 29.5.2015 – 6.6.2019
2016 102 352 47,0 %
2017 105 773 46,7 %
– Euroopan Keskuspankki – eurojärjestelmän konsolidoitu tase
vuoden 2017 lopussa oli 4 468 miljardia euroa
2018 104 973 45,0 %
2019 106 368 44,3 %
– Rinteen hallitus 6.6.2019 – 10.12.2019
– Marinin hallitus 10.12.2019 –
2020 124 833 52,5 %
– Euroopan Keskuspankki -eurojärjestelmän konsolidoitu tase
vuoden 2020 lopussa oli 6 978 miljardia euroa
2021 128 696 51,2 %
2022 141 628 (marraskuun lopussa)
– Euroopan Keskuspankki -eurojärjestelmän konsolidoitu tase
vuoden 2021 lopussa oli 8 566 miljardia euroa
Lähteitä:
– Valtiokonttori
– Valtioneuvosto
– Euroopan Keskuspankki
18.12.2022
Reijo Lahdenperä
Euroopan keskuspankki EKP
Vuoden 2021 lopussa eurojärjestelmän konsolidoitu tase oli 8 566 miljardia euroa
(6 978 miljardia euroa vuonna 2020). Konsolidoitu tase koostuu euroalueen
kansallisten keskuspankkien ja EKP:n ulkoisista saamisista ja veloista. Tasetta
kasvattivat edellisvuodesta lähinnä PEPP- ja APP-ohjelmissa tehdyt arvopaperiostot
sekä eurojärjestelmän rahoitusoperaatioiden lisääntyminen kolmannen sarjan
kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) myötä.
Eurojärjestelmän hallussa oli 4 713 miljardin euron edestä rahapoliittisista syistä
hankittuja arvopapereita, mikä on 1 019 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna
(3 694 miljardia euroa). APP-ohjelmassa hankittuja arvopapereita oli 3 123 miljardin
euron edestä (214 miljardia euroa edellisvuotista enemmän) ja PEPP-ohjelmassa
hankittuja arvopapereita 1 581 miljardin euron edestä (827 miljardia euroa enemmän
kuin edellisvuonna).
Ministereiden suurimmat velkasaldot (Helmikuu 2022)
– Pääministeri Sanna Marin (SDP) 719 000 euroa.
– Ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihreät) 636 000 euroa.
– Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihreät) 560 000 euroa.
– Valtiovarainministeri Annika Saarikko (keskusta) 533 500 euroa.
– Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) 342 000 euroon.
– Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (SDP) 228 000 euroa
– Opetusministeri Li Andersson (vasemmisto) 213 000 euroa.
– Kuntaministeri Sirpa Paatero (SDP) 203 000 euroa.
