Reijon taustaa

Kukapa se kissan hännän nostaisi jos ei kissa itse.

Toisaalta jos olen epäonnistunut tavoitteissani joka kerta, ei kehumiseen ole mitään syytä.

Olen Reijo Lahdenperä 69 vuotias eläkeläinen Keminmaasta, Suomen Lapista. Olen kiinnostunut monista asioista, mutta erityisesti asioiden pohtimisesta. Eräs ystäväni onkin sitä mieltä, että ajattelen aivan liikaa. On siitä ollut myös apua muun muassa edessä olevien kriisien ennakoimisessa. Jopa kansainvälisten.

Aikaisin keväällä 1987 kävin eduskunnassa ulkoministeri Paavo Väyrysen luona. Kerroin hänelle että jos te ette tee mitään lainsäädännölle, joka suosii suurteollisuutta ja automaatiota käsin tehdyn työn kustannuksella, Suomessa tulee olemaan kohta helvetisti työttömiä. Asialle ei tehty mitään ja noin kolmen vuoden kuluttua työttömyys alkoi nousta voimakkaasti.

Pari vuotta eduskunnassa vierailun jälkeen aloin vertailla kahden paperitehtaan ja kahden vaatetehtaan tilinpäätöstietoja keskenään. Huomasin että myös todellisuus numeroilla vastasi täysin sitä päätelmää jonka olin kertonut Väyryselle. Niiden tietojen pohjalta tein Tasa-Arvoisen Vero-Mallin jonka avulla vääristymän voisi korjata. Esittelin sen 90-luvun vaihteessa Jarmo Leppiniemelle, joka oli Helsingin yliopiston taloustieteen professori. Hän sanoi siitä että se on erinomainen köyhiin maihin, koska se luo nopeasti uusia työpaikkoja. Mutta lisäsi, että Suomen suurteollisuus ei tule koskaan sitä hyväksymään. Ja sen toki ymmärsin vertailevista laskelmista jotka olin tehnyt. Lainsäädäntö todella oli niiden puolella.

Tämän jälkeen käytin useita vuosia saadakseni poliitikot ymmärtämään muutoksen tarpeellisuuden. Pidän sitä edelleen erittäin tarpeellisena koska kyseinen lainsäädäntökäytäntö tyhjentää maaseutua. Lisäksi maailmanlaajuinen markkinatalous, joka on rakennettu samalle perusidealle, rikastuttaa teollisuusmaita ja köyhdyttää kolmansia maita. Se on suurin alkusyy useimmille maailman kriiseille.

Vuonna 2005 minun kirjoitus julkaistiin suomalaisessa iltapäivälehdessä. Kerroin siinä että pääomien vapaa sijoittaminen on rikastuttanut Kiinan ja velkaannuttanut Länsimaat. kirjoitin myös että EU:n Kiinalle asettaman aseiden vientikiellon vuoksi Venäjän ja Kiinan välinen asekauppa ja yhteistyö tulee viemään maailman uudelleen kylmän sodan kaltaiseen tilaan. 

Loppuvuodesta 2008 kirjoitin Suomen presidentille, Tarja Haloselle, että Lähi-Idässä näyttää nousevan kriisi, jossa saattaa tulla kymmeniä tuhansia kuolleita. Kehotin häntä avaamaan keskusteluyhteyden Lähi-Itään mainiten erityisesti Egyptin. Olin myös kertonut hänelle länsimaisen lainsäädännön luomista ongelmista. 

Vuonna 2009 Halonen teki Lähi-Idän kierroksen. Hän aloitti sen Egyptistä, mutta sen sijaan että olisi kertonut länsimaiset virheet, hän, minun käsityksen mukaan, suositteli presidentti Hosni Mubarakille vain länsimaisen demokratian käyttöönottoa. Jos presidentti Halonen olisi kertonut hänelle länsimaisen taloutta ohjaavan lainsäädännön virheiden lisäksi kuinka ne voi korjata, olisi Mubarak vahvan asemansa vuoksi voinut toteuttaa muutokset heti. Ja koska Egyptillä on perinteisesti ollut vahva asema Lähi-Idässä myös monet muut valtiot olisivat tehneet samat muutokset. Parhaimmillaan tämä olisi voinut tarkoittaa sitä ettei Arabi Keväänä tunnettu liikehdintä olisi edes syntynyt. Ei ehkä edes Syyrian sota.

Tähän liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta. Kun Mubarakin hallinto kaatui, USA:n hallinnosta kerrotiin että amerikkalainen viihdeteollisuus oli suurempi syy siihen kuin heidän propaganda.

Kirjoitin Valkoiseen Taloon presidentti Barack Obamalle useita kertoja molemmilla hänen presidenttikaudellaan. Sain myös vastauksia, joten ainakin joku luki viestejäni. Vuonna 2011 kirjoitin hänelle että Ukrainalle pitäisi sallia Suomen kaltainen liittoutumattoman maan asema. Toki myös perustelin sen. Myöhemmin kaksi Suomen entistä ulkoministeriä kertoi että jos näin olisi tehty, Ukrainan kriisiä ei olisi syntynyt.

Kirjoitin asiasta myös monelle muulle poliittiselle päättäjälle Suomessa ja Euroopassa. Myös Ukrainaan Viktor Janukovitsille ja Julia Timoshenkolle. Kerroin heille yksityiskohtaisesti niistä virheistä joita länsimaissa on. Lisäksi varoitin heitä useita kertoja siitä ettei heidän saa kiihottaa kansalaisia tappelemaan toisiaan vastaan. Viimeisen kerran Joulukuun alussa, vain muutamaa kuukautta ennen Maidan-aukion laukauksia. 

Olin kirjoittanut kaikille turhaan.

Siitä lähtien olen yrittänyt edelleen saada suomalaiset poliitikot ymmärtämään ja korjaamaan lainsäädännön epäoikeudenmukaisten virheet. Tein myös lainsäädännön virheistä ja niiden tuomista ongelmista Kantelun vuonna 2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ja oikeuskanslerille. Molemmat vastasivat ettei laki velvoita heitä tutkimaan asiaa. Ja koska Suomalaiset poliitikot eivät ole halunneet perustaa Perustuslakituomioistuinta, virheitä ei voi korjata.

Tänään voin sanoa että 35 vuotta turhaa työtä.

Mutta nyt on edessä vielä suuremmat haasteet joten täytyy yrittää vielä kerran.

Comments are closed.