Reijon taustaa

Reijo’s background

Who would lift the cat’s tail if not the cat itself.

On the other hand, if I have failed in my goals every time, there is no reason to brag.

I am Reijo Lahdenperä, a pensioner from Keminmaa, Finnish Lapland. I am interested in many things, but especially thinking about things. One of my friends thinks that I think way too much. It has also been helpful, for example, in anticipating upcoming crises. Even international ones.

In the early spring of 1987, I visited Foreign Minister Paavo Väyrynen in Parliament. I told him that if you do nothing to legislation that favors large-scale industry and automation at the expense of manual labor, there will soon be hellishly unemployed people in Finland. Nothing was done about it, and after about three years, unemployment began to rise sharply.

A couple of years after my visit to Parliament, I started comparing the financial statements of two paper mills and two clothing mills. I noticed that the reality with the numbers also fully matched the conclusion I had told Väyrynen. Based on that information, I made the Equal Tax Law Model to correct the distortion. At the turn of the 1990s, I presented it to Jarmo Leppiniemi, a professor of economics at the University of Helsinki. He said it is excellent for poor countries because it quickly creates new jobs. But he added that Finland’s large industry will never accept it. And of course I understood it from the comparative calculations I had done. The legislation was really on their side.

After that, I spent several years trying to get politicians to understand the need for change. I still consider it very necessary because this legislative practice empties the countryside. In addition, a global market economy built on the same basic idea will enrich industrialized countries and impoverish third countries. That is the biggest root cause of crises in the world.

In 2005, my article was published in a Finnish afternoon newspaper. I said that free investment in capital has enriched China and indebted the West. I also wrote that because of the EU’s arms embargo on China, arms trade and cooperation between Russia and China will put the world back in a state like the Cold War.

At the end of 2008, I wrote to the President of Finland, Tarja Halonen, that the crisis in the Middle East seems to be rising in which tens of thousands of people may die. I urged her to open a dialogue with the Middle East, mentioning Egypt in particular. I had also told her about the problems created by Western legislation.

In 2009, Halonen toured the Middle East. She started it from Egypt, but instead of telling Western mistakes, she, in my view, recommended to president Hosni Mubarak only the introduction of Western democracy. If President Halonen had told him, in addition to the mistakes in the legislation governing the Western economy, how they could be corrected, he would have been able to implement the changes immediately because of his strong position. And because Egypt has traditionally had a strong position in the Middle East, many other states would have made the same changes. At its best, this could have meant that the movement known as the Arab Spring would not have even arisen. Maybe not even the Syrian war.

There is an interesting detail to this. When the Mubarak regime collapsed, the U.S. administration was told the US entertainment industry had a bigger reason for that than their propaganda.

I wrote to the White House for President Barack Obama several times during both of his presidencies. I also got answers, so at least someone read my posts. In 2011, I wrote to him that Ukraine should be allowed the status of a non-aligned country like Finland has. Of course, I also justified it. Two former Finnish foreign ministers later said that if this had been done, the crisis in Ukraine would not have arisen.

I also wrote about this to many other policy makers in Finland and Europe. Also to Ukraine Viktor Yanukovych and Yulia Tymoshenko. I told them in detail about the mistakes that exist in the West. In addition, I warned them several times not to incite citizens to fight each other. For the last time in early December, just a few months before Maidan Square shots. 

I had written to everyone in vain.

Since then, I have continued to try to make Finnish politicians understand and correct the mistakes of the unjust in legislation. Also I made a complaint to the Parliamentary Committee on the Constitution and the Chancellor of Justice about the errors in the legislation and the problems they brought in 2017. Both replied that they were not required by law to investigate the matter. And because Finnish politicians have not wanted to establish a Constitutional Court, mistakes cannot be corrected.

Today I can say that soon 35 years of futile work.

But now there are even bigger challenges ahead so I have to try again.

……………………………..

Kukapa se kissan hännän nostaisi jos ei kissa itse.

Toisaalta jos olen epäonnistunut tavoitteissani joka kerta, ei kehumiseen ole mitään syytä.

Olen Reijo Lahdenperä, eläkeläinen Keminmaasta, Suomen Lapista. Olen kiinnostunut monista asioista, mutta erityisesti asioiden pohtimisesta. Eräs ystäväni onkin sitä mieltä, että ajattelen aivan liikaa. On siitä ollut myös apua muun muassa edessä olevien kriisien ennakoimisessa. Jopa kansainvälisten.

Aikaisin keväällä 1987 kävin eduskunnassa ulkoministeri Paavo Väyrysen luona. Kerroin hänelle että jos te ette tee mitään lainsäädännölle, joka suosii suurteollisuutta ja automaatiota käsin tehdyn työn kustannuksella, Suomessa tulee olemaan kohta helvetisti työttömiä. Asialle ei tehty mitään ja noin kolmen vuoden kuluttua työttömyys alkoi nousta voimakkaasti.

Pari vuotta eduskunnassa vierailun jälkeen aloin vertailla kahden paperitehtaan ja kahden vaatetehtaan tilinpäätöstietoja keskenään. Huomasin että myös todellisuus numeroilla vastasi täysin sitä päätelmää jonka olin kertonut Väyryselle. Niiden tietojen pohjalta tein Tasa-Arvoisen Vero-Mallin jonka avulla vääristymän voisi korjata. Esittelin sen 90-luvun vaihteessa Jarmo Leppiniemelle, joka oli Helsingin yliopiston taloustieteen professori. Hän sanoi siitä että se on erinomainen köyhiin maihin, koska se luo nopeasti uusia työpaikkoja. Mutta lisäsi, että Suomen suurteollisuus ei tule koskaan sitä hyväksymään. Ja sen toki ymmärsin vertailevista laskelmista jotka olin tehnyt. Lainsäädäntö todella oli niiden puolella.

Tämän jälkeen käytin useita vuosia saadakseni poliitikot ymmärtämään muutoksen tarpeellisuuden. Pidän sitä edelleen erittäin tarpeellisena koska kyseinen lainsäädäntökäytäntö tyhjentää maaseutua. Lisäksi maailmanlaajuinen markkinatalous, joka on rakennettu samalle perusidealle, rikastuttaa teollisuusmaita ja köyhdyttää kolmansia maita. Se on suurin alkusyy useimmille maailman kriiseille.

Vuonna 2005 minun kirjoitus julkaistiin suomalaisessa iltapäivälehdessä. Kerroin siinä että pääomien vapaa sijoittaminen on rikastuttanut Kiinan ja velkaannuttanut Länsimaat. kirjoitin myös että EU:n Kiinalle asettaman aseiden vientikiellon vuoksi Venäjän ja Kiinan välinen asekauppa ja yhteistyö tulee viemään maailman uudelleen kylmän sodan kaltaiseen tilaan. 

Loppuvuodesta 2008 kirjoitin Suomen presidentille, Tarja Haloselle, että Lähi-Idässä näyttää nousevan kriisi, jossa saattaa tulla kymmeniä tuhansia kuolleita. Kehotin häntä avaamaan keskusteluyhteyden Lähi-Itään mainiten erityisesti Egyptin. Olin myös kertonut hänelle länsimaisen lainsäädännön luomista ongelmista. 

Vuonna 2009 Halonen teki Lähi-Idän kierroksen. Hän aloitti sen Egyptistä, mutta sen sijaan että olisi kertonut länsimaiset virheet, hän, minun käsityksen mukaan, suositteli presidentti Hosni Mubarakille vain länsimaisen demokratian käyttöönottoa. Jos presidentti Halonen olisi kertonut hänelle länsimaisen taloutta ohjaavan lainsäädännön virheiden lisäksi kuinka ne voi korjata, olisi Mubarak vahvan asemansa vuoksi voinut toteuttaa muutokset heti. Ja koska Egyptillä on perinteisesti ollut vahva asema Lähi-Idässä myös monet muut valtiot olisivat tehneet samat muutokset. Parhaimmillaan tämä olisi voinut tarkoittaa sitä ettei Arabi Keväänä tunnettu liikehdintä olisi edes syntynyt. Ei ehkä edes Syyrian sota.

Tähän liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta. Kun Mubarakin hallinto kaatui, USA:n hallinnosta kerrotiin että amerikkalainen viihdeteollisuus oli suurempi syy siihen kuin heidän propaganda.

Kirjoitin Valkoiseen Taloon presidentti Barack Obamalle useita kertoja molemmilla hänen presidenttikaudellaan. Sain myös vastauksia, joten ainakin joku luki viestejäni. Vuonna 2011 kirjoitin hänelle että Ukrainalle pitäisi sallia Suomen kaltainen liittoutumattoman maan asema. Toki myös perustelin sen. Myöhemmin kaksi Suomen entistä ulkoministeriä kertoi että jos näin olisi tehty, Ukrainan kriisiä ei olisi syntynyt.

Kirjoitin asiasta myös monelle muulle poliittiselle päättäjälle Suomessa ja Euroopassa. Myös Ukrainaan Viktor Janukovitsille ja Julia Timoshenkolle. Kerroin heille yksityiskohtaisesti niistä virheistä joita länsimaissa on. Lisäksi varoitin heitä useita kertoja siitä ettei heidän saa kiihottaa kansalaisia tappelemaan toisiaan vastaan. Viimeisen kerran Joulukuun alussa, vain muutamaa kuukautta ennen Maidan-aukion laukauksia. 

Olin kirjoittanut kaikille turhaan.

Siitä lähtien olen yrittänyt edelleen saada suomalaiset poliitikot ymmärtämään ja korjaamaan lainsäädännön epäoikeudenmukaisten virheet. Tein myös lainsäädännön virheistä ja niiden tuomista ongelmista Kantelun vuonna 2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ja oikeuskanslerille. Molemmat vastasivat ettei laki velvoita heitä tutkimaan asiaa. Ja koska Suomalaiset poliitikot eivät ole halunneet perustaa Perustuslakituomioistuinta, virheitä ei voi korjata.

Tänään voin sanoa että 35 vuotta turhaa työtä.

Mutta nyt on edessä vielä suuremmat haasteet joten täytyy yrittää vielä kerran.

Comments are closed.