Sähkömarkkinalaki

Kun yksinkertaisesta tehtiin monimutkainen ja kallis

Se on tullut asiakkaille kalliiksi, mutta sen lisäksi virkamiehet ja kansanedustajat ovat käyttäneet tuhansia työtunteja löytääkseen keinoja, millä lain tuomia ongelmia voisi korjata. Mutta varsinaiseen ongelman aiheuttajaan kukaan ei ole halunnut puuttua.

Suomessa voi tehdä lakialoitteen jos kerää 50 000 nimeä. Jos Suomessa olisi samanlainen perustuslaki kuin Sveitsissä, keräämällä 50 000 nimeä voisit vaatia myös kansanäänestystä Sähkömarkkinalain kumoamiseksi. Ja se olisi järjestettävä.

Taustaa

Suomessa sähköä myivät vuosikymmeniä yleensä kunnalliset sähkölaitokset. Ne ostivat sähköä sähkön tuottajalta monivuotisilla sopimuksilla. Ne vastasivat myös sähköverkosta. Myös sähkön hinta pysyi vakaana.

Vuonna 2013 tämä muuttui merkittävästi. Eduskunnan enemmistö sai sähkömarkkinalain voimaan. Se erotti sähkön myynnin ja sähkön jakelun. Käytännössä sähkön myynti meni pörssiin.

Näin tapahtui myös koko EU:ssa. Lisäksi tehtiin sopimus, jossa sähkön hinta määräytyisi kalleimman tuotantotavan mukaan. Sähköä tuotetaan ydinvoimalla, hiili- ja öljypohjaisilla polttoaineilla, vesivoimalla, tuulivoimalla ja kaasulla. Koska Eurooppa on Ukrainan konfliktin vuoksi halunnut kokonaan eroon venäläisestä maakaasusta ja öljystä, se on nostanut sähkön hintaa merkittävästi. Se on myös hinnoiteltu kulutuksen mukaan. Mitä suurempi kulutus, sitä korkeampi hinta.

Vallitseva tilanne on johtanut siihen, että sähköntuottajat, kuten ydin-, vesi- ja tuulivoima, ovat viime aikoina tuottaneet valtavia voittoja. Ja samalla suuria maksuvaikeuksia muille yrityksille ja kotitalouksille.

Yleensä, kun yritykset sopivat tuotteidensa hintatasosta, sitä nimitetään kartelliksi. Se on lainsäädännössä kielletty. Mutta tässä tapauksessa sillä on poliitikkojen ja viranomaisten hyväksyntä.

Sähkömarkkinalaki  9.8.2013/588

Sähkömarkkinalaki 588/2013 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

“Tavoitteet

Tämän lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille sekä Euroopan unionin sähkön sisämarkkinoille siten, että hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet voidaan turvata loppukäyttäjille. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön tuotannossa ja toimituksessa sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpitäminen sähköverkkojen toiminnassa.”

Sähkömarkkinalain myötä vietiin kansalaisilta eräs oleellinen perusturva. Sähkön vakaa ja ennakoitavissa oleva hintakehitys. 

Sähkömarkkinalain tekijät

Kataisen hallitus (22.6 2011 – 24.6 2014)

Kokoomus         6

SDP                   6

RKP                   2

Vasemmistoliitto 2

Vihreät               2

Kristillisdemokraatit 1

Pääministeri

Katainen, Jyrki Tapani – Kokoomus

Ulkoasiainministeri

Tuomioja, Erkki Sakari – SDP

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

Stubb, Cai-Göran Alexander – Kokoomus

Kehitysministeri

Hautala, Heidi Anneli – Vihreät

Oikeusministeri

Henriksson, Anna-Maja Kristina – RKP

Sisäasiainministeri

Räsänen, Päivi Maria – Kristillisdemokraatit

Puolustusministeri

Haglund, Carl Christoffer – RKP

Valtiovarainministeri

Urpilainen, Jutta Pauliina – SDP

Hallinto- ja kuntaministeri

Virkkunen, Henna Maria – Kokoomus

Kulttuuri- ja urheiluministeri

Arhinmäki, Paavo Erkki – Vasemmistoliitto

Opetusministeri

Kiuru, Krista Katriina – SDP

Maa- ja metsätalousministeri

Koskinen, Jari Antero – Kokoomus

Liikenneministeri

Kyllönen, Merja Sinikka – Vasemmistoliitto

Elinkeinoministeri

Vapaavuori, Jan Pellervo – Kokoomus

Työministeri

Ihalainen, Lauri Armas – SDP

Sosiaali- ja terveysministeri

Risikko, Paula Sinikka – Kokoomus

Peruspalveluministeri

Huovinen, Krista Anri Susanna – SDP

Ympäristöministeri

Niinistö, Ville Matti – Vihreät

Asunto- ja viestintäministeri

Viitanen, Pia-Liisa – SDP

Tämän kirjoituksen tiedot on koottu virallisista / julkisista lähteistä.

Keminmaassa 16.12.2022

Reijo lahdenperä

Comments are closed.