Sveitsin poliittinen järjestelmä

Sveitsi on puolueeton maa, joka kuuluu Euroopan Schengen-alueeseen, mutta ei ole Euroopan Unionin jäsen eikä kuulu Euroalueeseen. Toisaalta se on yksi maailman rikkaimmista maista.

Merkittävin ero Sveitsin demokratiassa Suomeen verrattuna on se, että Suomessa eduskunta valmistelee lakien sisällön ja hyväksyy ne itse. Sveitsissä käytännössä lähes kaikkien lakien voimaantulo vaatii kansanäänestyksessä yli 50% kannatuksen. Valtion lisäksi myös aluehallinnon ja kuntien päätökset tulevat voimaan vasta kun yli puolet alueen äänioikeutetuista on ne hyväksynyt.

Yksi esimerkki sveitsiläisten paremmista vaikutusmahdollisuuksista

Meillä Suomessa on mahdollisuus tehdä eduskunnalle lainsäädäntöaloite keräämällä 50 000 kannattajaa, mutta kansanedustajat päättävät, käsitelläänkö sitä vai ei. Tai jos he tekevät sen, he päättävät, tekevätkö siitä lain vai eivät.

Sveitsissä 50 000 kannattajaa keräämällä voi vaatia kansanäänestystä esimerkiksi parlamentin säätämän lain kumoamiseksi. Ja se on järjestettävä.

Vertailu Suomi vs. Sveitsi

– Asukkaita: Sveitsi 8,6 miljoonaa, Suomi 5,6 miljoonaa.

– Valuutta: Sveitsin frangi, Suomi Euro (1 frangi = 1 euro 13. tammikuuta 2023)

– Sveitsin bruttokansantuote asukasta kohden on lähes kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa. 

– Sveitsin valtion velka vuoden 2021 lopussa oli 42.6% bruttokansantuotteesta. 

Suomen valtion velka oli vuoden 2021 lopussa 50,9% / BKT ja tulee olemaan valtiovarainministeriön viimeisimmän arvion mukaan noin 52,9% 2022 lopussa.

Vaikka Sveitsin velka rahamäärällä mitattuna on asukasta kohden suurempi kuin Suomessa, silti se palkkoihin suhteutettuna ei sitä ole. Lisäksi, alhaisen verotuksen vuoksi heillä on maksuvalmiutta niin verojen maksuun kuin omien elinkustannusten maksamiseen.

Suomessa on toisin.

Korkealla verotuksella kansalaisten ostovoima ja veronmaksukyky on viety äärirajoille. Myös osa heistä, valtion tapaan, on ylivelkaantunut pyrkiessään säilyttämään elintasonsa.

Sveitsissä työntekijöiden keskiansio on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna

Vaikka Sveitsin elinkustannukset ovat reilusti EU:n keskiarvoa korkeammat, sillä ei silti ole väliä korkeiden ansioiden ja alhaisen ansioverotuksen vuoksi. Suomessa palkkojen verotus on yli kaksinkertainen verrattuna Sveitsiin.

Palkkaverotus Suomi (muutama esimerkki)

Vuosipalkka   Veroprosentti
  15 000              8,7%
  50 000             31,6%
100 000             42,1%
140 000             47,0%

Palkkatason ero huomioiden 140 000 euron palkka Suomessa tarkoittaa noin 200 000 frangin (=euron) palkkaa Sveitsissä. Siellä yksin asuvalta henkilöltä menee veroa noin 20%. Yksilapsisen perheen vanhemmalta noin 15%.

Switzerland – Individual – Sample personal income tax calculation (pwc.com)

Sveitsissä palkoista peritään valtion- ja aluehallinnon (Kanton) vero joka sisältää asuinkunnan veron.

Switzerland – Individual – Taxes on personal income (pwc.com)

Sosiaaliturva

– Suomessa keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,85% palkasta. 

– Lisäksi on kirjava joukko muita sosiaaliturvamaksuja: 

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/yritys_tyonantajana/sosiaalivakuutusmaksut/

– Sveitsissä sosiaaliturvamaksut eläkevakuutusmaksuineen ovat yhteensä 10,6%.

– Suomen eläkevarat olivat vuoden 2021 lopussa 257,5 miljardia euroa.
– Sveitsin eläkevarat olivat vuoden 2020 lopussa yli 1 000 miljardia Sveitsin frangia.

Parempi elintaso näkyy myös arvonlisäverokannassa

Sveitsin yleinen arvonlisäverokanta on 7,7 %. Hotellialalta peritään alhaisempi 3,7 % vero. Ruoat, kirjat ja sanomalehdet ovat 2,5 prosentin verollisia, kun taas lääke-, koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat arvonlisäverottomia.

ALV 24 % on Suomen yleinen verokanta.
ALV 14 % sisältää elintarvikkeet, rehut sekä ravintola- ja catering-palvelut. (pois lukien alkoholi ja tupakkatuotteet ja vesijohtovesi)
10 %:n verokanta koskee lukuisia tuotteita ja palveluita, kuten kirjoja, lääkkeitä, urheilupalveluita, elokuvalippuja, kulttuuri- ja viihdetapahtumien pääsymaksuja, matkustajaliikennettä, majoituspalveluita sekä televisio- ja lähetystoiminnasta saatuja korvauksia.
0 % eli ns. nollaverokanta sisältää mm. vienti EU-alueen ulkopuolelle ja tavaroiden myynti EU-maihin arvonlisäverovelvollisille ostajille.

Muuta huomionarvoista

– Julkisen sektorin työntekijöiden lukumäärä koko työvoimasta.
Suomi 26,1% (2019) Sveitsi 16,0% (2021)

Reijo Lahdenperä

………………………

Wikipedia:

Sveitsin hallintojärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa

Sveitsillä ei ole varsinaista valtionpäämiestä, vaan toimeenpanovaltaa käyttää seitsenjäseninen liittoneuvosto, jonka puheenjohtajaksi, liittopresidentiksi, valitaan yksi jäsenistä yksivuotiselle kaudelle.

Kaksikamarinen parlamentti eli liittokokous hallitsee yhdessä kansanäänestyksissä äänestävien sveitsiläisten kanssa. Liittokokouksella on oikeus lainsäädäntöön, mutta suuri osa laeista käy läpi hyväksymisprosessin kansan­äänestyksessä. Kansallisneuvoston eli alahuoneen 200 jäsentä valitaan pääosin suhteellisella vaalilla. Poikkeuksen muodostavat kuusi vähäväkistä kantonia, joista valitaan vain yksi edustaja enemmistövaaliperiaatteella. Ylähuoneen 46 jäsentä – yksi entisistä puolikantoneista ja kaksi muista kantoneista – valitaan suoralla enemmistövaalilla. Toimikausi on molemmissa kamareissa neljä vuotta.

Sveitsin naiset saivat äänioikeuden valtioliiton vaaleissa vuonna 1971, yhtenä viimeisimmistä valtioista Euroopassa. Vielä vuoden 1959 kansanäänestyksessä äänioikeus tyrmättiin 67 prosentin äänestäneistä vastustettua lainmuutosta. Kantonitasolla naisten äänioikeus ulottui koko Sveitsin kattavaksi vuonna 1990, jolloin Appenzell Innerrhodenin naiset saivat äänioikeuden valtioliiton tuomioistuimen tulkittua paikallisen lainsäädännön perustuslain vastaiseksi.

Suora demokratia

Landsgemeinde on vanha suoran demokratian muoto. Sitä harjoitetaan vielä kahdessa kantonissa.
Sveitsin kansalaiset elävät kolmen toimivallan eli kunnan, kantonin ja valaliiton lainsäädännön vaikutuksessa. Jo valaliiton perustuslaissa vuonna 1848 määriteltiin suoran demokratian järjestelmä (jota kutsutaan joskus vain puolittain suoraksi tai edustukselliseksi suoraksi demokratiaksi, koska sitä täydentävät tavallisemmat parlamentaarisen demokratian instituutiot). Suoran demokratian välineet (kansalaisoikeudet, Volksrechte, droits civiques) ovat valaliiton tasolla oikeus tehdä perustuslakialoite ja oikeus kansanäänestykseen (referendum). Molemmilla voidaan kumota parlamentin tekemiä päätöksiä. Vastaavat menetelmät ovat käytössä myös kantonien ja kuntien tasolla.

Vaatimalla lain valaliiton laajuiseen kansanäänestykseen ryhmä kansalaisia voi kyseenalaistaa parlamentin jo hyväksymän lain, jos se saa kerättyä lakia vastaan vähintään 50 000 allekirjoitusta 100 päivän aikana. Tällöin sovitaan maanlaajuinen äänestyspäivä, jolloin äänioikeutetut päättävät lain lopullisesta hyväksymisestä määräenemmistöllä. Äänestys voidaan toteuttaa myös kahdeksan kantonin yhteisestä vaatimuksesta.

Samoin perustuslakialoite sallii kansalaisten äänestää valaliiton tasolla lisäyksestä perustuslakiin, jos he saavat kerättyä 18 kuukauden sisällä 100 000 äänioikeutetun allekirjoitukset lisäyksen puolesta. Parlamentti voi tehdä ehdotetulle lisäykselle vastaehdotuksen, jolloin äänestäjien täytyy vaalipäivänä merkitä äänestyslippuun sekä ehdotuksen että vastaehdotuksen kohdalle, kannattavatko he niitä ja lisäksi merkitä, kumpaa ehdotusta he kannattavat, jos molemmat hyväksytään. Perustuslain lisäykset täytyy hyväksyä kaksinkertaisella enemmistöllä (valaliiton laajuinen kansanäänestys ja enemmistö eri kantonien äänestystuloksista).

Kantonien ja kuntien tasolla voidaan vastaavalla tavalla äänestää muutoksista lakeihin ja lisäksi myös muun muassa taloudellisista päätöksistä, kuten muutoksista verotukseen tai suurista julkisista rakennusprojekteista. Äänestykseen vaadittavien allekirjoitusten määrä vaihtelee paikallisesti.

Ulkosuhteet ja kansainväliset instituutiot

Sveitsi on pitkään välttänyt joutumasta liittoihin, jotka voisivat vaatia suoria sotilaallisia, poliittisia tai taloudellisia toimia. Maa on ollut käytännössä puolueeton vuodesta 1515. Muut eurooppalaiset suurvallat tunnustivat sen puolueettomuuden jo Napoleonin sotien jälkeen vuonna 1815. Sveitsistä tuli Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vasta 10. syyskuuta 2002. Maaliskuussa 2002 järjestetyssä kansanäänestyksessä 54 prosenttia kansalaisista oli äänestänyt liittymisen puolesta. Sveitsillä on diplomaattisuhteet lähes kaikkien valtioiden kanssa, ja historiallisesti maa onkin toiminut usein välittäjänä kansainvälisissä kiistoissa. Maa ei kuulu Euroopan unioniin; sveitsiläiset ovat hylänneet liittouman jäsenyyden aiheeseen liittyvissä kansanäänestyksissä. Sveitsi on kuitenkin tehnyt EU:n kanssa useita alakohtaisia kahdenvälisiä sopimuksia.

Epätavallisen suuri määrä kansainvälisiä järjestöjä on perustanut tukikohtansa Sveitsiin, osittain maan puolueettomuuden vuoksi. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike on syntynyt Genevessä, ja vaikka Sveitsi on yksi Yhdistyneiden kansakuntien uusimmista jäsenvaltioista, Geneven Kansojen palatsi on järjestön toiseksi merkittävin toimipaikka New Yorkin päämajan jälkeen. Se toimi alun perin Kansainliiton päämajana. Euroopan-päämajan lisäksi Sveitsissä on monia muitakin YK:n järjestöjä, kuten Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) – yhteensä Genevessä toimii noin 200 kansainvälistä järjestöä. Kaupungissa sijaitsevat Euroopan yleisradiounionin päämaja ja Maailman talousfoorumi, joka tunnetaan parhaiten vuosittaisesta Davosissa järjestettävästä konferenssista, jossa poliitikot ja talousjohtajat keskustelevat maailman ongelmista.

Eri puolella Sveitsiä toimii lisäksi useita urheilujärjestöjä. FIBA-koripalloliiton pääpaikka on Genevessä, UEFA:n (Union of European Football Associations) päämaja Nyonissa, FIFAn (Fédération Internationale de Football Association) ja IIHF:n (International Ice Hockey Federation) päämajat Zürichissä, Union Cycliste Internationale sijaitsee Aiglessa, Kansainvälinen olympiakomitea toimii Lausannessa ja niin edelleen.

Armeija ja asevelvollisuus

Sveitsin asevoimat muodostuvat maavoimista ja ilmavoimista (Schweizer Luftwaffe). Vuodesta 2005 Sveitsin asevoimat on tukenut EU:n rauhanturvaajien EUFOR-missiota Bosnia-Herzegovinassa Cougar-helikoptereillaan. Syyskuussa 2014 järjestetyssä kansanäänestyksessä yli 73 prosenttia äänestäjistä kannatti asevelvollisuuden säilyttämistä.

Kantonit järjestävät kutsunnat, ja kirjalliset ohjeet palveluksesta armeijassa, väestönsuojelussa tai siviilipalveluksessa lähetetään kaikille 16-vuotiaille, myös naisille. Täytettyään 18 vuotta miehet ja vapaaehtoiset naiset osallistuvat yhden päivän kestävään tiedotustilaisuuteen, jossa kerrotaan eri vaihtoehdoista suorittaa asevelvollisuus. Palvelus suoritetaan joko aseellisena maa- tai ilmavoimissa, siviilipalveluksena tai väestönsuojelussa. Ne, jotka eivät suorita mitään edellä mainituista, maksavat kolmen prosentin suuruista lisäveroa 30-vuotiaaksi asti, poislukien vakavasti vammaiset.

Sveitsiläisistä miehistä noin 60 prosenttia suorittaa varusmiespalveluksen. Sveitsissä on panostettu paljon väestönsuojeluun. Väestönsuojatilat ovat korkealuokkaisia, ja noin 17 prosenttia asevelvollisista koulutetaan väestönsuojelutehtäviin.

Sveitsin armeijalla on ainutlaatuinen käytäntö aseiden suhteen. Maan armeija perustuu järjestelmään, jossa reserviläiset säilyttävät henkilökohtaista asettaan kotona myös varusmiespalveluksen jälkeen kertausharjoitusten välisenä aikana. Itse varusmieskoulutus muodostuu yhdestä 90 päivän peruskoulutusjaksosta ja sen jälkeen noin kolmen viikon kertausjaksoista kahden vuoden välein 42 ikävuoteen asti. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että suurella osalla alle 42-vuotiaista miehistä on kotonaan rynnäkkökivääri. Vuodesta 2007 ammuksia ei kuitenkaan enää säilytetä kotona joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Maassa ei ole valtakunnallista aserekisteriä, mutta arvioidaan, että kodeissa on 2–3 miljoonaa ampuma-asetta.

Lisää Sveitsistä Sveitsi – Wikipedia

Comments are closed.