Valtionvelan kehitys Suomessa

Suomen kolme suosituinta presidenttiä. Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Sauli Niinistö.

Suomen valtion velka
Ainoa jatkuvan kasvun tavoitteista joka on ylittänyt odotukset.

  • Vuonna 1981 oli 3,7 miljardia euroa, asukasta kohden 772,48 euroa
  • Marraskuun 2022 lopussa se oli 141,6 miljardia euroa.
    Asukasta kohden 25 398 euroa ja yhtä työntekijää kohden noin 50 000 euroa.

Ja lisää tulossa:

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on noin 81,3 miljardia euroa, joka on noin 16,4 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu erityisesti sote-uudistuksesta, jonka seurauksena valtion budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla noin 14 miljardilla eurolla.

Viime vuosina Euroopan keskuspankilla on ollut merkittävä rooli velan määrän kasvuun. Se on valtionlainojen osto-ohjelmilla vapauttanut noin 5 000 miljardia euroa tyhjästä tehtyä rahaa Euroopan rahoitusmarkkinoille. Se mahdollisti edulliset, jopa nollakorkoiset lainat valtioiden loputtomaan rahantarpeeseen. 

Miten olemme tulleet tähän

Puolueiden lisäksi Suomen demokratian ja talouskehityksen suuntaan ovat vaikuttaneet myös kolme aikansa suosituinta presidenttiä. Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Sauli Niinistö.

Urho Kekkonen oli presidenttinä 1.3.1956 – 27.10.1981. 

Hän oli puolueettomuuden ehdoton kannattaja, minkä vuoksi häntä arvostettiin myös suuresti sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä. Hän oli siis ulkopolitiikassa taitava, mutta myös vahva hallitsija Suomessa. Hänen johtamistaan voidaan kuvailla melkein diktaattorimaiseksi, paitsi ilman väkivaltaa. Hän oli niin suosittu kansan keskuudessa, että auktoriteetti ja puheet riittivät vallan käyttöön. Se on ollut syynä siihen, että poliitikot ovat pyrkineet pilaamaan hänen maineensa hänen kuolemansa jälkeen. Häntä on syytetty venäjän myötäilijäksi ja parlamentarismin vaikeuttamisesta. Hän oli vallassa poikkeuksellisen pitkään, yli 25 vuotta. Kun hän luopui vallasta lokakuussa 1981, Suomen valtion velka oli 3,7 miljardia euroa (alle 10 % bruttokansantuotteesta).

Mauno Koivisto oli presidenttinä 27.1.1982–1.3.1994 

Hänen merkittävimpinä saavutuksina on pidettävä presidentin valtaoikeuksien vähentämistä ja parlamentarismin vahvistamista. Myös Suomen jäsenhakemus Euroopan unioniin jätettiin Koiviston kaudella. Ulkopolitiikassa hän siirsi Suomen painopistettä länteen päin.

Kun hän aloitti presidenttinä Suomen valtion velka oli Kekkosen ajan perintönä 3,7 miljardia Euroa. Kun hän päätti toisen kautensa 12 vuotta myöhemmin alkuvuodesta 1994 velka oli 43 miljardia Euroa (50,2% bruttokansantuotteesta).

Sauli Niinistö on ollut presidenttinä alkaen 1.3.2012. 

Hänen toinen ja samalla viimeinen presidenttikautensa päättyy vuonna 2024. Vallassa olon aikana hän on ollut ensin lisäämässä Nato yhteistyötä ja viimein viemässä Suomen kohti Nato-jäsenyyttä. Sauli Niinistön toimikauden aikana on myös Suomen integraatiota Euroopan Unioniin syvennetty.

Kun hän aloitti presidenttinä 2012 Suomen valtion velka oli 79,7 miljardia Euroa (40,2% bruttokansantuotteesta). Marraskuun lopulla 2022 Suomen velka oli 141,6 miljardia euroa. Jo tehtyjen sitoumusten vuoksi velan arvioidaan olevan 160 miljardia presidentti Niinistön toimikauden päättyessä vuonna 2024 (noin 60 % bruttokansantuotteesta).

Presidenttien vaikutusvallan ohella Suomen velan vuotuiseen määrään ovat vaikuttaneet Euroopan keskuspankin toimet, EU:n lainsäädännön vaikutukset, Suomen pankki ja hallitusten talous- ja rahapoliittiset päätökset vuosikymmenten aikana.

. . . . . . . . . . . . . .

Alla olevassa taulukossa on seurattu valtionvelan vuotuista kehitystä. Siihen on lisätty presidenttien ja hallitusten valtakaudet, mutta myös erityisiä tapauksia, joilla on ollut merkitystä velkakehitykseen. Joten voit itse päätellä miksi alun lähes velaton Suomi on nyt hukkumassa velkoihin.

Vuosi       Valtion velka       Suhteessa BKT:hen

    (miljoonaa euroa)

————————————————————————-
1955              230                    13,7 %

– Urho Kekkonen presidentiksi 1.3.1956

1981           3 717                      9,8 % 
– Kekkonen   erosi virasta 27.10.1981 yli 25 vuotta presidenttinä

1982           5 087                    11,9 %

– Mauno Koivisto presidentiksi 27.1.1982

– Sorsan III hallitus  19.2.1982 – 6.5.1983 

1983           6 412                    13,4 % 

– Sorsan IV hallitus    6.5.1983 – 30.4.1987

1984           7 445                    13,9 %
1985           7 902                    13,6 %   

1986           8 745                    13,9 %       

– Suomen pankki vapautti ulkomaisen luoton hakemisen 1986

  Pääjohtaja Rolf Kullberg 1983–1992

1987           9 841                    14,5 %           

– Holkerin hallitus   30.4.1987 – 26.4.1991

– Harri Holkerin “hallitun rakennemuutoksen” hallitus ryhtyi  

purkamaan valuuttasäännöstelyä

1988           9 769                    12,7 %   
1989           8 899                    10,4 % 
1990           9 593                    10,5 %  

1991         14 204                    16,3 %           

– Ahon hallitus   26.4.1991 – 13.4.1995

– Valuutansäännöstely lopetettiin

1992         27 849                    32,8 % 

– Pääomien liikkumiselle täysi vapaus 1993

1993         43 030                    50,2 %  

– Suomen 1990 – 1993 lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen 

  historian pahimpia talouskriisejä

1994         51 722                    57,0 %   

– Martti Ahtisaari presidentiksi 1.3.1994

– Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi 1.1.1995 

1995         60 121                    61,0 %   

– Lipposen hallitus  13.4.1995 – 15.4.1999

1996         66 121                    64,8 % 
1997         69 770                    63,0 %  

1998         69 796                    58,0 %  

– Suomi otti käyttöön eurooppalaisen yhteisvaluutta Euron  01.01.1999

1999         68 052                    53,6 % 

– Lipposen II hallitus 15.4.1999 – 17.4.2003

2000         63 435                    46,6 %   

– Tarja Halonen presidentiksi 1.3.2000

2001         61 760                    42,8 %  
2002         59 253                    40,0 %  

2003         63 320                    41,7 %    

– Vanhasen hallitus  17.4.2003 – 19.4.2007

2004         63 788                    40,2 % 
2005         60 044                    36,5 %      

– “Kiinan valtion kassa 2 500 miljardia dollaria ja EU-valtioilla 

vähintään yhtä paljon velkaa.”

2006         58 904                    34,1 %   

2007         56 068                    30,0 % 

– Vanhasen II hallitus  19.4.2007 – 22.6.2010

2008         54 382                    28,0 %   
2009         64 281                    35,4 % 

2010         75 152                    39,9 %

– Kiviniemen hallitus  22.6.2010 – 22.6.2011

2011         79 661                     40,2 %

– Kataisen hallitus  22.6.2011 – 24.6.2014

2012         83 910                    41,7 %

– Sauli Niinistö presidentiksi 1.3.2012

– Euroopan Keskuspankki – eurojärjestelmän konsolidoitu tase 

  3 020 miljardia euroa (Maaliskuu 2012)

2013         89 738                    43,9 % 

2014         95 129                    46,0 % 

– Stubbin hallitus   24.6.2014 – 29.5.2015

2015         99 807                    47,2 % 

– Sipilän hallitus 29.5.2015 – 6.6.2019

2016       102 352                    47,0 %    
2017       105 773                    46,7 %     

– Euroopan Keskuspankki – eurojärjestelmän konsolidoitu tase

   vuoden 2017 lopussa oli 4 468 miljardia euroa

2018       104 973                    45,0 % 

2019       106 368                    44,3 %   

– Rinteen hallitus  6.6.2019 – 10.12.2019

– Marinin hallitus   10.12.2019 –

2020       124 833                    52,5 %     

– Euroopan Keskuspankki -eurojärjestelmän konsolidoitu tase

   vuoden 2020 lopussa oli 6 978 miljardia euroa 

2021       128 696                    51,2 %  

2022       141 628  (marraskuun lopussa)

– Euroopan Keskuspankki -eurojärjestelmän konsolidoitu tase

   vuoden 2021 lopussa oli 8 566 miljardia euroa 

Lähteitä: 

– Valtiokonttori 

– Valtioneuvosto

– Euroopan Keskuspankki

18.12.2022

Reijo Lahdenperä

Euroopan keskuspankki EKP

Vuoden 2021 lopussa eurojärjestelmän konsolidoitu tase oli 8 566 miljardia euroa 

(6 978 miljardia euroa vuonna 2020). Konsolidoitu tase koostuu euroalueen 

kansallisten keskuspankkien ja EKP:n ulkoisista saamisista ja veloista. Tasetta 

kasvattivat edellisvuodesta lähinnä PEPP- ja APP-ohjelmissa tehdyt arvopaperiostot 

sekä eurojärjestelmän rahoitusoperaatioiden lisääntyminen kolmannen sarjan 

kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) myötä.



Eurojärjestelmän hallussa oli 4 713 miljardin euron edestä rahapoliittisista syistä 

hankittuja arvopapereita, mikä on 1 019 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna 

(3 694 miljardia euroa). APP-ohjelmassa hankittuja arvopapereita oli 3 123 miljardin 

euron edestä (214 miljardia euroa edellisvuotista enemmän) ja PEPP-ohjelmassa 

hankittuja arvopapereita 1 581 miljardin euron edestä (827 miljardia euroa enemmän 

kuin edellisvuonna).

Ministereiden suurimmat velkasaldot (Helmikuu 2022)

– Pääministeri Sanna Marin (SDP) 719 000 euroa.
– Ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihreät) 636 000 euroa.
– Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihreät) 560 000 euroa.
– Valtiovarainministeri Annika Saarikko (keskusta) 533 500 euroa.
– Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) 342 000 euroon.
– Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (SDP) 228 000 euroa
– Opetusministeri Li Andersson (vasemmisto) 213 000 euroa.
– Kuntaministeri Sirpa Paatero (SDP) 203 000 euroa.



Comments are closed.